Ukrainan sodan jälkimainingeissa Suomi on menettänyt osan yhteyksistään Kiinaan, kun sen rooli Euroopan kätevänä yhdyslinkkinä on vähentynyt.
Suomi, joka oli aiemmin merkittävä kuljetuskeskus Kiinan ja Euroopan välillä, on menettänyt suuren osan vetovoimastaan, kun se katkaisi kauttakulku-yhteydet Venäjään Ukrainan sodan takia, maan pääkonsuli kertoi. Tämä ongelmaa on pahentanut se, että suurin osa Euroopan väestöstä nauttii nyt viisumivapaasta pääsystä Kiinaan, mikä Suomelta puuttuu.
Ennen sotaa Suomella oli uniikki asema Euroopan maiden joukossa, sillä sen lennot pystyivät lentämään yli Venäjän Kiinaan 9 tunnissa tietyillä reiteillä, pääkonsuli Timo Kantola kertoi Postille. Tämä teki siitä luonnollisen valinnan matkailulle ja liikematkoille, sillä lennot Kiinasta Pohjois-Euroopan muihin osiin olivat usein pidempiä tai vaativat vaihtoja.
Lippuyhtiö Finnairin suorat lennot Kiinaan ovat vähentyneet konfliktin kärjistyessä vuonna 2022 ja Suomen liittyessä Euroopan unionin yhtenäiseen rintamaan Moskovaa vastaan, Kantola sanoi. Yhtiön on pitänyt ohjata lennot pois Venäjän ilmatilasta pakotteiden noudattamiseksi ja laatia uusia lentoreittejä Turkin yli, mikä lisää noin kolme tuntia jokaiselle Kiinan lennon osuudelle, hän sanoi.
“On selvää, että Venäjän ilmatilan sulkeminen on ollut iso muutos Finnairille, ja yhtiön on täytynyt sopeutua”, hän sanoi.
Keskiseen Kiinan kaupunkiin Zhengzhouhun ja Helsinkiin perustettiin neljä viikoittaista suoraa lentoa vuonna 2020, mutta vanha Helsinki-Shanghai-reitti on menettänyt 9 prosenttia aikataulutetuista lennoistaan vuodesta 2019 lähtien. Cirium-konsultointitiedon mukaan lennot Helsinkiin kuuteen muuhun kiinalaiseen kaupunkiin ovat loppuneet.
“Helsingin etuna oli sen maantieteellinen sijainti ja nopeat reitit Venäjän ilmatilan kautta, jotka houkuttelivat suuria matkustajamääriä Pohjois-Euroopasta”, sanoi John Grant, brittiläisen ilmailutietoyritys OAG
vanhempi analyytikko. Finnair on hänen mukaansa “nähnyt valtavan kysynnän laskun” lennonaikojen pidentymisen ja lentohintojen nousun seurauksena.
Samalla Suomi ei ole lisätty kasvavaan listalle maista, joiden kansalaiset ovat oikeutettuja 15 päivän viisumivapaaseen oleskeluun Kiinassa. Tämä joukko sisältää nyt 11 Euroopan maata ensimmäisen jäsenjoukon ilmoituksen jälkeen yhdeksän kuukautta sitten, ja kiinalaisten tilastojen mukaan näiden maiden saapumiset ovat kasvaneet tänä vuonna merkittävästi.
Kiinalaisturistien määrä Suomeen on samalla pudonnut yli 40 000 kuukausittaisesta huipustaan loppuvuodesta 2019 viime vuoden noin 12 000 kuukausittaiseen huippuun, Suomen Pankin kehittyvien talouksien instituutin mukaan.
Suomi on lopettanut junaliikenteen Venäjälle tai Venäjältä, mikä “käytännössä on katkaissut rautatieliikenteen yhteyden Kiinasta Suomeen”, Kantola lisäsi. Hän sanoi, että ennen Ukrainan sotaa rautatieliikenteen rahtikuljetukset “kasvoivat nopeasti”.
Suomen junat olivat aiemmin ylittäneet 1 340 kilometriä pitkän Suomen ja Venäjän maajärjestelyn Pietariin, josta matkustajat voivat matkustaa edelleen Kiinaan.
“Suomi vastustaa Venäjän toimia Ukrainassa EU
yhteisen kannan mukaisesti, minkä vuoksi se välttää venäläisen ilmatilan ja päättää estää matkailun Venäjältä”, Kantola sanoi.
Yhteensä Kiinan ja Suomen kauppa laski 2,6 miljardiin Yhdysvaltain dollariin tämän vuoden ensimmäisten viiden kuukauden aikana 3,3 miljardista Yhdysvaltain dollaria vastaavaan ajanjaksoon 2023 verrattuna, Kiinan tullitiedon mukaan. Kiina on Suomen viidenneksi suurin vientimarkkina.
Toisessa Kiinaa koskevassa liikkeessä Suomi ja Viro jättivät tänä vuonna suunnitelmat 80 kilometrin rautatietunnelista Viron pääkaupungista Tallinnasta Helsinkiin, Kantola sanoi.
Kiina oli ilmaissut kiinnostuksensa hankkeeseen sen mahdollisena lisäyksenä 11-vuotiaaseen Vyö ja tie -aloitteeseensa – pitkäaikainen ponnistus sileiden euraasialaisten kaupallisten yhteyksien puolesta – mutta Suomen viranomaiset pelkäsivät kustannuksia. Tunneli yhdistäisi Suomen Itä-Euroopan osiin, joissa Kiina on jo parantanut rautatiejärjestelmiään.
“En usko, että tämä projekti etenee eri syistä”, Kantola sanoi. “Suomessa oli alusta alkaen epäröintejä ideasta, jotka liittyivät odotettuihin korkeisiin rakennuskustannuksiin ja alhaisiin odotettuihin tuottoihin.
Mutta Kiina tekee edelleen vaikutuksen Suomessa myydessään halpoja sähköajoneuvoja (EV), Kantola sanoi. Ulkomaisen sijoituksen osalta Kantola sanoi, että kiinalaiset yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa kahden Suomessa sijaitsevan tehtaan perustamiseen litium EV -akkujen tuottamiseksi.
Kiinaan perustuva CNGR Advanced Metals tukee yhtä hanketta, joka toimisi Suomenlahden rannalla. Vaikka ehdotus onkin herättänyt kotimaisia huolia vesipilaantumisesta, hän sanoi, että nämä huolenaiheet eivät kohdistu Kiinaan, ja Suomen viranomaiset ja kansalaiset ovat “avoimia” kiinalaisten osallistumiselle molempiin tehtaisiin.
